Queen

Queen on luonteeltaan hyvin tottelevainen. Se varsoo tammi-helmikuussa 2016!
(kuvassa vuoden 2013 varsa)
NIMI: Black Queen
SUKUPUOLI: tamma
ROTU: Tinkerhevonen (Irlannincop)
IKÄ: 11v n 4,5kk
HOITAJA:?
TIETOA:
Queen on saapunut tänne kantavana ja tuntikäyttöön. Queen ei oikein pidä laidun seurasta, paitsi että sitä opetetaan nyt tulevan varsan seuraan toisella jo itsenäistyneellä varsalla, joka on rodultaan Connemaraponi.(Connemaraponi-Karkista on tulossa myynti ilmoitus lähiaikoina ja sen säkä on tällä hetkellä n 85cm-100cm ( vähän iso Queenin tulevan varsan säkään verrattuna). Queen on jo alkanut tottua toisen ponin seuraan mutta sillä on paljon opittavaa.






                                               T. Iida

Piki

Piki on hyvin ujo, sillä se on tullut vain 3,5kk sitten.
      
NIMI: Pikimusta Yö
SUKUPUOLI: tamma
ROTU: Ardennienhevonen
IKÄ: 7v ja 10kk
HOITAJA:?
TIETOA:
Piki on hyvin kiltti ja huolehtii mielellään myös muiden varsoista. Silloin, kun Pikillä ei olut omaa varsaa se huolehti muiden varsoista. Piki tuli tänne tuntikäyttöön, mutta koska saapui kantavana niin emme ole vielä ratsastaneet sillä paljoa. Piki varsoi elokuussa 2015 oikein sievän tammavarsan joka ei kylläkään ole Ardennienhevonen vaan Täysverinen.


                                                         


                                                                       T. Iida

!TIETOA!

TÄMÄ ON HYVÄ TIETÄÄ!
HEI, NYKYISIN EN ENÄÄ LAITA HEVOSRODUSTA TIETOA VAAN KIRJOITAN ITSE HEVOSESTA, KOSKA SE ON MIELESTÄNI JÄRKEVÄÄ.
LAITAN NYKYISIN MYÖS HEVOSEN IÄN KOSKA SE ON TÄRKEÄ TIETO ESIM.
JOS HEVONEN TAI PONI OLLAAN OSTAMASSA.


     !HEVOSEN MYYNTI ILMOITUKSET!
LAITAN AINA VÄLILLÄ ILMOITUKSIA JOS HEVOSIA TAI PONEJA ON MYYNNISSÄ.
YLEENSÄ MYYNNISSÄ OLEVAT OVAT VARSOJA, MUTTA VÄLILLÄ NE OVAT AIKUISIA JA ASTUTUS KELPOISIA.




                                                        T. Tallin omistaja

Choko

Choko on yksi tykätyimmistä hevosista tallillamme. Ja se varsoi kesällä 2015!
      
CHOKO JA SEN VARSA                              

NIMI: Chocolate Milkshake
SUKUPUOLI: tamma
ROTU: Knabstrubber
IKÄ: 6v ja 9kk
HOITAJA: Silja
KOULU: Vaikea B
ESTEET: 100cm
IRTONA: 130-145cm
PAINOTUS: yleisratsu
TIETOA:
Choko on yksi tallimme tykätyimmistä hevosista ja se on ollut nyt jonkin aikaa äitiyslomalla, koska varsoi kesällä 2015. Chokon varsa Cicca on hyvin kiltti luoneteeltaan. Choko on tallimme helpoin ratsu ja on myös aloittelijoiden tunneilla, Choko on osaavien tunneilla kun he menevät maastoon, koska tämä hevonen on yksi tallimme oikukkaimmista hevosista maastossa.




                                                               T. Iida

Norma

Norma on tallimme uusimmista hevosista ja tuli vuosi sitten.

   NORMA   

NIMI: Normal Person

SUKUPUOLI: tamma

ROTU: Shire
HOITAJA:?

TIETOA:

Shirehevonen on kotoisin Britanniasta. Nimi rodulle on tullut maan keskiosissa sijaitsevista maakunnista, joista rodun arvellaan olevan kotoisin (Leicestershire, Staffordshire ja Derbyshire). Rotu polveutuu isoista paikallisista hevosista, joita risteytettiin 1500- ja 1600-luvulla hollantilaisten maahan tuomien flanderinhevosten ja myöhemmin friisiläishevosten ja lämminveristen kanssa.

Shirehevonen on säkäkorkeudeltaan noin 160–200 cm (tavallisimmin 170–180 cm), joten rotu on maailman kookkain. Maailman korkein hevonen on shirehevonen nimeltään Sampson, joka oli 219 cm korkea ja painoi 1524 kg.

Sallittuja värejä shirehevosilla ovat musta, ruunikko ja kimo. Laajat valkoiset merkit (sabinokirjavuus) ovat hyvin yleisiä. Shirehevosilla on tavallisesti erittäin tuuheat ja silkkiset vuohiskarvat.

Shirellä on uskomaton vetokyky: se voi vetää jopa viiden tonnin painoisia kuormia. Teollistumisen seurauksena tarve isoille, raskaille vetohevosille kuitenkin alkoi vähentyä. Traktorien yleistyessä 1960-luvun alussa shirehevosten määrä väheni uhkaavasti, mutta kehityssuunta muuttui pikkuhiljaa kantakirjan avaamisen 100-vuotisjuhlien jälkeen.

                                                                   T. Iida

Minni

Minni on tallimme yksi uusimmista tammoista ja saapui vasta puoli vuotta sitten.

   MINNI  

NIMI: Minney Of The Story

SUKUPUOLI: tamma

ROTU: Vuonohevonen
IKÄ: 5v 8kk
HOITAJA: Emme ota tälle hoitajaa vielä.

TIETOA:

Vuonohevonen (myös norjanvuonohevonen) on pienikokoinen ja voimakas norjalainen hevosrotu. Vuonohevonen on vaaleankellertävän ja mustavalkojouhisenhallakkovärinsä vuoksi melko helposti tunnistettava rotu. Lisäksi vuonohevosten harja on viikinkiajoista lähtien ollut tapana leikata tunnusomaisesti pystyksi siten, että keskellä olevat tummat jouhet tulevat näkyviin. Rodun rotumääritelmä jopa edellyttää, että vuonohevosen harja on leikattu.

Vuonohevoset olivat alkujaan viikinkien ratsuja. Tiivisrunkoisina ja vahvoina ne ovat monikäyttöisiä: ne sopivat työhevosiksi vuoristotiloille traktorien asemasta, kuormajuhdiksi vaikeisiin maastoihin ja yhtä hyvin ratsuiksi kuin ajohevosiksikin. Vuonohevoset ovat rohkeita ja lujatahtoisia sekä hyviä rehunkäyttäjiä. Vuonohevosella on lisäksi rauhallinen temperamentti.

Vuonohevosten säkäkorkeus on lähteestä riippuen noin 130–150 cm. Rotu luokitellaan kokonsa vuoksi toisinaan poniksi, mutta se on mittasuhteiltaan hevosmainen. Suomenhevosen tavoin vuonohevonen luetaan yleisroduksi. Väriltään vuonohevoset ovat aina hallakoita, yleensä tunnusomaisia ruunihallakoitajoiden karva on vaaleankellertävä ja jouhet mustavalkoiset. Vuonohevosen rotumääritelmässä hyväksytään viisi eri hallakon sävyä: ylivoimaisesti yleisin ”pelkkä” hallakko eli ruunihallakko, harmaahallakko eli hiirakko, punahallakko eli rautiaanhallakko, keltahallakko eli voikonhallakko sekä valkohallakko eli ruunivoikonhallakko. Voikonhiirakoilla vuonohevosilla ei ole omaa värinimeä, mutta ne hyväksyttäneen yleensä hiirakoina.

Toisinaan syntyy lähinnä kermanvalkoisia valkovoikkoja vuonohevosia, mutta väriä ei hyväksytä rotumääritelmässä. Hiirakot, rautiaan- ja valkohallakot olivat ennen melko harvinaisia, mutta nyt niitä on alkanut näkyä enemmän Suomessakin. Vuonohevosen tunnetuin tunnusmerkki on kaksivärinen (useimmiten mustavalkoinen) harja, joka leikataan pystyyn. Vuonohevosilla on aina myös hallakkoväriin kuuluva siima eli tumma juova selkää pitkin niskasta häntään; punahallakoilla siima on ruskea eikä erotu kovin hyvin. Harvinaisilla voikonhallakoilla siima on kellertävänvaaleana. 

Vuonohevonen on ilmeisesti melko alkukantainen rotu ja läheistä sukua przewalskinhevoselle, mahdollisesti myös Euroopassa eläneelle tarpaanille. Rotua on jalostettu ainakin 2 000 vuotta[2].

Viikingit arvostivat vuonohevosia ja käyttivät niitä sekä ratsuina[1] että maatöihin[1]. Jalostusoriit valittiin pitkään tappeluttamalla oriita keskenään kuolemaan saakka[2]. Hyviä taisteluoriita pidettiin arvossa ja oritaistelut olivat tärkeä osa elämää. Oritaisteluita järjestettiin erityisten tapahtumien kuten oikeudenkäyntien sekä juhlapäivien yhteydessä.[2]Kristillinen papisto puuttui hevostaisteluihin, koska niihin liittyi myös alkoholin käyttöä ja tappeluita. Oritaisteluita pidettiin kuitenkin joillakin paikkakunnilla vielä 1800-luvulle asti.[2]

Keskiajalla Norjaan tuotiin merkittäviä määriä ulkomaisia hevosia, mutta ne eivät suurempiruokaisina vakiintuneet karaistuneen vuonohevosen rinnalle.[2] Musta surma korosti entisestään vuonohevosen asemaa, kun jopa kaksi kolmannesta kansasta kuoli ja eläimet joutuivat elämään ilman omistajien huolenpitoa säiden armoilla. [2] Ulkolaistaustaiset hevoset ja sekarotuiset vuonohevoset eivät selvinneet karussa ilmastossa.

Viikingit veivät vuonohevosia Skotlannin läntisille saarille ja Islantiin. Vuonohevosia kasvatetaan Pohjoismaissa, pääasiassa Norjassa. Nykyaikoina niitä on viety myösTanskaan, Saksaan ja muihin Keski-Euroopan maihin, missä niiden kestävyyttä pidetään suuressa arvossa. Vuonohevoset ovat Keski-Euroopassa jo niin yleisiä, että rotutaustaltaan epämääräisten keskieurooppalaisten hevosten ja ponien hallakkoväritys on tavallisesti lähtöisin vuonohevosristeytyksistä.

Vuonohevosten tuontia Suomeen rajoitettiin pitkään, koska vuonohevosten ja muiden yleisrotujen pelättiin uhkaavan suomenhevosen asemaa. Maahan tuotiinkin lähinnä pieniä määriä rodun ruunia. EU-jäsenyyden myötä hevosten tuonti on vapautunut, ja Suomessa on nykyisin noin 300 vuonohevosta. Varsoja syntyy vuosittain alle 7. Suomalainen vuonohevosten kantakirja avattiin vuonna 2000.

                                                                T. Iida

Cindy

Cindy on todella huono ratsu aloittelijoille sillä se on hyvin haastava ratsastaa.

CINDY

NIMI: Dart Moon Cindy

SUKUPUOLI: tamma

ROTU: Englannintäysverinen
IKÄ: 8v 3kk
HOITAJA:?

TIETOA:

Englannintäysiverinen (engl. Thoroughbred) on Britanniassa 1600–1700-luvulla kehitetty täysiverinen hevosrotu, joka polveutuu lähinnä paikallisista hevosista ja itämaisista hevosista kuten ahaltekenhevosesta, arabiantäysiverisestä ja berberihevosesta. Rotu kuuluu maailman nopeimpiin, ja sitä käytetään laajaltilaukkakilpailuissa. Tunnettuja englannintäysiverisiä laukkahevosia ovat muiden muassa 1700-luvulla elänyt Eclipse, 1910–20-luvulla vaikuttanut Man O'War sekä1970-luvun kuuluisuus Secretariat.

 Englannintäysiverinen on atleettinen, nopea, hoikka ja pitkäjalkainen ja -selkäinen. Rodussa esiintyy kolmea tyyppiä: korkea ja hontelo sprintterityyppi, lyhytrunkoisempi kestävyysjuoksija ja näiden kahden välimuoto, joka sopii keskipitkille matkoille. Englannintäysiverisen väri on yleensä ruunikko eri sävyineen, mutta rodussa esiintyy myös mustia, rautiaita ja kimoja. Säkäkorkeudeltaan englannintäysiverinen on yleensä 152–173 cm. Luonteeltaan englannintäysiveriset ovat usein niin kutsutusti kuumia eli hyvin herkkiä ja menohaluisia, ja niillä ratsastus vaatiikin taitoa.

 Englannintäysiverisen sukulinjat voidaan jäljittää Englantiin 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa tuotuun kolmeen itämaissukuiseen oriin (Byerley Turk, Darley Arabianja Godolphin Arabian, joka tunnetaan myös nimellä Godolphin Barb). Nykyiset englannintäysiveriset polveutuvat niistä kunkin yhden suoraan alenevan polven jälkeläisen kautta: Herod (s. 1758, iiii. Byerley Turk)[1], Eclipse (s. 1764, iiii. Darley Arabian)[2] ja Matchem (s. 1748, ii. Godolphin Arabian)[3]. Englannintäysiveristen ensimmäinen kantakirja ilmestyi Britanniassa vuonna 1808; Yhdysvalloissa kantakirja ilmestyi vuonna 1873. Jalostuksen ja kantakirjan tavoitteena on luoda ylivoimainen laukkahevonen. Nykyiset englannintäysiveriset yltävätkin laukkaradalla noin 70 kilometrin tuntinopeuteen. 

                                          

                                                                   T. Iida